maksyn stumpit

Kaikenmaailman Yritysvalmentajat

30.12.2008 07.03 - yhteiskunta 

Tuntuu olevan trendikästä olla julkkis Yritysvalmentaja. Kaikenmaailman jääkiekkovalmentajat, näyttelijät ja muut julkisuuden hahmot vetävät yritysvalmennuksia oman toimensa ohessa. Meneekö se tässä sitten niin, että et voi olla vakavasti otettava omassa ammatissasi jos et samalla vedä yritysvalmennuksissa oman alasi teesejä vai onko kyse vaan rahanahneudesta. Ainakin tuntuu hullunkuriselta, kun kyseiset henkilöt ovat yleensä hyväpalkkaisissa hommissa ja aivan täystyöllistettyinä. Sitten ammutaan kalenterin pienimmätkin aukot täyteen yritysvalmennuksia.

Toisaalta ei se ole hullu joka pyytää, vaan se joka maksaa. Samat teesit tulevat ilmi kun aivan eri aloilta olevat ihmiset ovat valmennuksia pitämässä. Kaikki ovat lukeneet samat opukset ja käyneet samat preppauskurssit. Ja yritysjohto sitten ostaa näitä palveluja hirveeseen ylihintaan järkyttävällä innolla. Ehkä nämä nykyiset talousnäkymät vähän jarruttavat noita yrittäjiä ja mahdollisesti karsii pois rahankerääjät. Mutta on tässä kyllä aikansa trendi-ilmiö taas kyseessä.

Ja jos haluaa loppuvuodelle hyvät naurut niin kannattaa mennä katsomaan vaikka Speakers Forumin listoja. Siellä on näyttelijöitä, valmentajia ja muita turhia julkkiksia listat pullollaan, mutta missä on ne oikeat yritysjohtajat? Sitä sopii miettiä onko 20 vuotta teatteria näytellyt parempi kertomaan miten yrityksissä saadaan hommat toimimaan vai kenties 20 vuotta yritystä johtaneet henkilöt.

Comment

Joulukiukuttelu ja orastava lama

22.12.2008 22.56 - yhteiskunta 

Niin mun piti kirjoittaa autoilusta, mutta otetaan ensiksi käsittelyyn ajankohtaisempi aihe. Nimittäin joulukaupassa tapahtuva päätön kiukkuisuus ja riitely. Muistan hyvin ajan vuosi sitten, kun joululahjaostoksilla sai pelätä henkensä edestä jonkun kilahtamista. Eli siis joulustressin laukeamista kaupassa muihin ihmisiin. Päätöntä kiukkua jota purettiin törmäilemällä kanssa-shoppailijoihin ja riitelemällä oman puolison kanssa. Hermot kireänä jokaisella kaupassa asioivalla ja parkkipaikalla toinen näytelmä samaan aikaan meneillään - "kuka saa sen viimeisen paikan".

Oi kuinka ihanaa on ollut tänä jouluna käydä kaupoilla. Vastaavaan aggressioon en ole törmännyt kertaakaan, edes parkkipaikoilla. Tämä on orastavan laman aivan hienoimpia puolia. Ostohuuma on pienempi ja sen näkee jo 15min jälkeen kaupoilla käydessään. Jos nyt myynti jää pienemmäksi, niin ainakin ne omat ostokset on saanut tehdä "rauhassa".

Samalla toisaalta kapitalistina toivon, että ihmiset kuluttaisivat minkä kerkeisivät. Ilmeisesti sitä rahaa ei ollut viime joulunakaan nykyistä enempää, mutta nyt luotto-ostot ovat vain talouden tilanteen takia jääneet vähemmälle. Se rauhoittaa kummasti ostoshurmaa, kun kotona odottaa muutaman kuukauden nettopalkat vievä luottokorttilasku. Tervettä siis, että tammikuussa todennäköisesti koteihin menevät luottokorttilaskut ovat vuositakaisia huomattavasti pienemmät. Ja samoin lääkäriltä haettavat rauhoittavat joulukaupassa pärjäämistä varten,

Itse selvisin joulukaupasta ilman vammoja ja luottokorttilaskukin tulee olemaan pienempi monina hiljaisina kuukausina aiemmin. Vielä kun jaksetaan nämä pari vajaata kauppapäivää ennen lahjojen jakoa niin voi hyvin olla, että tästä joulusta selvitään pääosin vain masentavia talousuutisia lukien.

Tälläkertaa en enää lupaa kirjoittaa autoilusta, koska todennäköisesti jokin ajankohtaisempi aihe ajaa sen yli. Mutta se juttu on kyllä aivan varmasti tulossa, kun vain aika on kypsä siihen.

Comment

Kiire, tekokiire ja oikea kiire

19.12.2008 14.19 - yhteiskunta 

Kyllä se vaan kummastuttaa kuinka kaikilla on nykyisin kiire ja aikaa on liian vähän. Jos jokin laite tahi muu hyödyke hajoaa tulisin se heti vaihtaa uuteen tai viimeistään seuraavaksi päiväksi korjata. Kyseistä hyödykettä ilman on eletty 20 vuotta ja sitten kun sellainen on hankittu niin se on muuttunut välttämättömäksi asiaksi. Maailma kaatuu ilman sitä ja sen vuoksi rähinä hyödykkeen valmistajalle on valmis.

Itselläni oli juuri autossa vikaa vikaa ja maahantuojalla meni kaksi kuukautta selvittää mitä osia pitää vaihtaa. Ei se oikeastaan minua haitannut vaikka vika turvallisuuteenkin vaikutti. Samalla vaan mietin kuinka joku toinen olisi jo ollut useaampaan otteeseen tiskillä huutamassa hoosiannaa. Nyt auto on saatu korjattua ja kaikki toimii. Ei siitä minun tarvinnut erillistä stressiä ottaa.

Uskoisin, että ongelman pohjana on ihmisten oma kiire. Tai oikeammin nykyään tekokiire. Kaikilta vaaditaan tiukkoja aikatauluja ja jos jokin siinä systeemissä ei natsaa niin eikös se itku pureta kolmanteen osapuoleen. Ja kun suurinosa kiireestä on itse luotua kuvitelmaa jonka vuoksi sitten saadaan ihan oikeasti oikea kiire aikaiseksi.

Blogi on avattu ja itku voi jatkua. Seuraavaksi kirjoitan hieman autokäyttäytymisestä kun vaan jaksan avautua tarpeeksi.

Comment

Jutut.fi  |  Omat jutut  |  Muiden jutut  |  Kategoriat  |  kirjaudu